rubriikki

Wikisanakirjasta
Käsikirjoitus, jossa rubriikkeja

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rubriikki (5-A)[1]

  1. otsikko, etenkin punaisella kirjoitettu käsin kopioidussa käsikirjoituksessa
  2. (uskonto) kirkon seremonioiden tai riittien tekstin väliin kirjoitettu ohje tehtävistä toimenpiteistä
    Puheen rubriikissa on esitetty mahdollisuus, että pappi voi yhdessä vanhempien kanssa valita lapselle raamatunlauseen, jota käsitellään puheessa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrubriːkːi/
  • tavutus: rub‧riik‧ki

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rubriikki rubriikit
genetiivi rubriikin rubriikkien
(rubriikkein)
partitiivi rubriikkia rubriikkeja
akkusatiivi rubriikki;
rubriikin
rubriikit
sisäpaikallissijat
inessiivi rubriikissa rubriikeissa
elatiivi rubriikista rubriikeista
illatiivi rubriikkiin rubriikkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rubriikilla rubriikeilla
ablatiivi rubriikilta rubriikeilta
allatiivi rubriikille rubriikeille
muut sijamuodot
essiivi rubriikkina rubriikkeina
translatiivi rubriikiksi rubriikeiksi
abessiivi rubriikitta rubriikeitta
instruktiivi rubriikein
komitatiivi rubriikkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo rubriiki-
vahva vartalo rubriikki-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia[muokkaa]

  • alun perin latinan rubrīca, "punamulta", johdettu sanasta ruber, "punainen" << protoindoeurooppalainen *reudh-.

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5-A