rouhinta
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈrou̯hint̪ɑ/
- tavutus: rou‧hin‧ta
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | rouhinta | rouhinnat |
genetiivi | rouhinnan | rouhintojen (rouhintain) |
partitiivi | rouhintaa | rouhintoja |
akkusatiivi | rouhinta; rouhinnan |
rouhinnat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | rouhinnassa | rouhinnoissa |
elatiivi | rouhinnasta | rouhinnoista |
illatiivi | rouhintaan | rouhintoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | rouhinnalla | rouhinnoilla |
ablatiivi | rouhinnalta | rouhinnoilta |
allatiivi | rouhinnalle | rouhinnoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | rouhintana | rouhintoina |
translatiivi | rouhinnaksi | rouhinnoiksi |
abessiivi | rouhinnatta | rouhinnoitta |
instruktiivi | – | rouhinnoin |
komitatiivi | – | rouhintoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | rouhinna- | |
vahva vartalo | rouhinta- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset[muokkaa]
1. rouhiminen
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- rouhinta Kielitoimiston sanakirjassa