rollaattori

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

rollaattori

Substantiivi[muokkaa]

rollaattori (6)[1]

  1. liikkumisrajoitteisen henkilön kävelyä helpottava apuväline, joka kulkee henkilön edellä ja jossa on kahvat
    Isoäiti sai keväällä rollaattorin.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrolːɑːt̪ˌt̪ori/
  • tavutus: rol‧laat‧to‧ri

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rollaattori rollaattorit
genetiivi rollaattorin rollaattorien
rollaattoreiden
rollaattoreitten
partitiivi rollaattoria rollaattoreita
rollaattoreja
akkusatiivi rollaattori;
rollaattorin
rollaattorit
sisäpaikallissijat
inessiivi rollaattorissa rollaattoreissa
elatiivi rollaattorista rollaattoreista
illatiivi rollaattoriin rollaattoreihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rollaattorilla rollaattoreilla
ablatiivi rollaattorilta rollaattoreilta
allatiivi rollaattorille rollaattoreille
muut sijamuodot
essiivi rollaattorina rollaattoreina
translatiivi rollaattoriksi rollaattoreiksi
abessiivi rollaattoritta rollaattoreitta
instruktiivi rollaattorein
komitatiivi rollaattoreine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rollaattori-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 6