rokokoo

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Rokokoo Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rokokoo (18)[1]

  1. 1700-luvun alussa Ranskassa syntynyt taidesuunta

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrokokoː/
  • tavutus: ro‧ko‧koo

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rokokoo rokokoot
genetiivi rokokoon rokokoiden
rokokoitten
partitiivi rokokoota rokokoita
akkusatiivi rokokoo;
rokokoon
rokokoot
sisäpaikallissijat
inessiivi rokokoossa rokokoissa
elatiivi rokokoosta rokokoista
illatiivi rokokoohon rokokoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rokokoolla rokokoilla
ablatiivi rokokoolta rokokoilta
allatiivi rokokoolle rokokoille
muut sijamuodot
essiivi rokokoona rokokoina
translatiivi rokokooksi rokokoiksi
abessiivi rokokootta rokokoitta
instruktiivi rokokoin
komitatiivi rokokoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rokokoo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

rokokooaika, rokokoohuonekalu, rokokoolipasto, rokokootuoli, rokokootyyli, talonpoikaisrokokoo

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • rokokoo Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 18