roiskahtaa

Suomi

Verbi

roiskahtaa (53-F) (taivutus[luo])

1. (momentaaninen) roiskua

Ääntäminen

• IPA: /ˈroi̯skɑht̪ɑːˣ/
• tavutus: rois‧kah‧taa

Etymologia

• verbi roiskua (vartalo roisk|u- + pääte -ahtaa)

Käännökset

1. roiskua

englanti: splash

Liittyvät sanat

• loiskahtaa, moiskahtaa
• ruiskahtaa, räiskähtää

• roiskua, roiskuttaa

Johdokset

• substantiivit: roiskahdus, roiskahtaminen
• verbit: roiskahdella, roiskautella

Aiheesta muualla

• roiskahtaa Kielitoimiston sanakirjassa