rohmu

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rohmu (1)

  1. (arkikieltä) henkilö, joka rohmuaa jotakin

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrohmu/
  • tavutus: roh‧mu

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rohmu rohmut
genetiivi rohmun rohmujen
partitiivi rohmua rohmuja
akkusatiivi rohmu;
rohmun
rohmut
sisäpaikallissijat
inessiivi rohmussa rohmuissa
elatiivi rohmusta rohmuista
illatiivi rohmuun rohmuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rohmulla rohmuilla
ablatiivi rohmulta rohmuilta
allatiivi rohmulle rohmuille
muut sijamuodot
essiivi rohmuna rohmuina
translatiivi rohmuksi rohmuiksi
abessiivi rohmutta rohmuitta
instruktiivi rohmuin
komitatiivi rohmuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rohmu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]