Siirry sisältöön

ritilä

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]
Ritilä

Substantiivi

[muokkaa]

ritilä (12)

  1. yleensä metallinen verkkomainen alusta

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈrit̪ilæ/
  • tavutus: ri‧ti‧lä

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ritilä ritilät
genetiivi ritilän ritilöiden
ritilöitten
(ritiläin)
partitiivi ritilää ritilöitä
akkusatiivi ritilä;
ritilän
ritilät
sisäpaikallissijat
inessiivi ritilässä ritilöissä
elatiivi ritilästä ritilöistä
illatiivi ritilään ritilöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ritilällä ritilöillä
ablatiivi ritilältä ritilöiltä
allatiivi ritilälle ritilöille
muut sijamuodot
essiivi ritilänä ritilöinä
translatiivi ritiläksi ritilöiksi
abessiivi ritilättä ritilöittä
instruktiivi ritilöin
komitatiivi ritilöine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ritilä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

keularitilä, liisteritilä, puuritilä, ritilähylly, ritiläkori, ritilämatto, ritiläpenkki, ritläseinä, tukiritilä

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • ritilä Kielitoimiston sanakirjassa