risahtelu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]risahtelu (2)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈrisɑhˌt̪elu/
- tavutus: ri‧sah‧te‧lu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | risahtelu | risahtelut |
| genetiivi | risahtelun | risahtelujen risahteluiden risahteluitten |
| partitiivi | risahtelua | risahteluita risahteluja |
| akkusatiivi | risahtelu; risahtelun |
risahtelut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | risahtelussa | risahteluissa |
| elatiivi | risahtelusta | risahteluista |
| illatiivi | risahteluun | risahteluihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | risahtelulla | risahteluilla |
| ablatiivi | risahtelulta | risahteluilta |
| allatiivi | risahtelulle | risahteluille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | risahteluna | risahteluina |
| translatiivi | risahteluksi | risahteluiksi |
| abessiivi | risahtelutta | risahteluitta |
| instruktiivi | – | risahteluin |
| komitatiivi | – | risahteluine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | risahtelu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi risahdella ((vahva) vokaalivartalo risahtele- ) + johdin -u
Käännökset
[muokkaa]1. risahteleminen
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- risahtelu Kielitoimiston sanakirjassa