rinnastuskonjunktio

Suomi

Substantiivi

rinnastuskonjunktio (3)

1. (kielitiede) konjunktioiden alalaji, johon kuuluvat sellaiset konjunktiot, jotka muodostavat adversatiivisia, eksplanatiivisia, disjunktiivisia, konklusiivisia tai kopulatiivisia rinnastuksia keskenään samanarvoisten lauseiden tai lauseen jäsenten välillä

   Suomen kielen rinnastuskonjunktioita ovat ja, sekä, -kä, sekä-että, eli, tai, joko – tai, vai, mutta, vaan ja sillä.

Etymologia

yhdyssana sanoista rinnastus ja konjunktio

Käännökset

1. konjunktioiden alalaji

latvia: sakārtojuma saiklis

viro: rinnastav sidesõna

Liittyvät sanat

• alistuskonjunktio

Aiheesta muualla

• rinnastuskonjunktio Kielitoimiston sanakirjassa
• rinnastuskonjunktio Tieteen termipankissa