rimpuilu

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rimpuilu (2)

  1. rimpuileminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrimpui̯lu/
  • tavutus: rim‧pui‧lu

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rimpuilu rimpuilut
genetiivi rimpuilun rimpuilujen
rimpuiluiden
rimpuiluitten
partitiivi rimpuilua rimpuiluita
rimpuiluja
akkusatiivi rimpuilu;
rimpuilun
rimpuilut
sisäpaikallissijat
inessiivi rimpuilussa rimpuiluissa
elatiivi rimpuilusta rimpuiluista
illatiivi rimpuiluun rimpuiluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rimpuilulla rimpuiluilla
ablatiivi rimpuilulta rimpuiluilta
allatiivi rimpuilulle rimpuiluille
muut sijamuodot
essiivi rimpuiluna rimpuiluina
translatiivi rimpuiluksi rimpuiluiksi
abessiivi rimpuilutta rimpuiluitta
instruktiivi rimpuiluin
komitatiivi rimpuiluine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rimpuilu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]