rikastus

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rikastus (39)

  1. rikastaminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrikɑst̪us/
  • tavutus: ri‧kas‧tus

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rikastus rikastukset
genetiivi rikastuksen rikastusten
rikastuksien
partitiivi rikastusta rikastuksia
akkusatiivi rikastus;
rikastuksen
rikastukset
sisäpaikallissijat
inessiivi rikastuksessa rikastuksissa
elatiivi rikastuksesta rikastuksista
illatiivi rikastukseen rikastuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi rikastuksella rikastuksilla
ablatiivi rikastukselta rikastuksilta
allatiivi rikastukselle rikastuksille
muut sijamuodot
essiivi rikastuksena rikastuksina
translatiivi rikastukseksi rikastuksiksi
abessiivi rikastuksetta rikastuksitta
instruktiivi rikastuksin
komitatiivi rikastuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rikastukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
rikastus-

Etymologia[muokkaa]

johdos verbistä rikastaa (rikast- + -us)

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]