riitinki

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

riitinki (5-G) (monikko riitingit)

  1. (vanhahtava) piirustus, usein monikollisena
    Rakennusmestari laati riitingit ja sitten haettiin mökille lupa.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈriːt̪iŋki/
  • tavutus: rii‧tin‧ki

Etymologia[muokkaa]

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]