riisunta

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

riisunta (9-J)

  1. riisuminen

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈriːsunt̪ɑ/
  • tavutus: rii‧sun‧ta

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi riisunta riisunnat
genetiivi riisunnan riisuntojen
(riisuntain)
partitiivi riisuntaa riisuntoja
akkusatiivi riisunta;
riisunnan
riisunnat
sisäpaikallissijat
inessiivi riisunnassa riisunnoissa
elatiivi riisunnasta riisunnoista
illatiivi riisuntaan riisuntoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi riisunnalla riisunnoilla
ablatiivi riisunnalta riisunnoilta
allatiivi riisunnalle riisunnoille
muut sijamuodot
essiivi riisuntana riisuntoina
translatiivi riisunnaksi riisunnoiksi
abessiivi riisunnatta riisunnoitta
instruktiivi riisunnoin
komitatiivi riisuntoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo riisunna-
vahva vartalo riisunta-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

aseidenriisunta, aseistariisunta, aseriisunta

Aiheesta muualla[muokkaa]