riistäytyvä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
riistäytyvä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä riistäytyä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | riistäytyvä | riistäytyvät |
| genetiivi | riistäytyvän | riistäytyvien (riistäytyväin) |
| partitiivi | riistäytyvää | riistäytyviä |
| akkusatiivi | riistäytyvä; riistäytyvän | riistäytyvät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | riistäytyvässä | riistäytyvissä |
| elatiivi | riistäytyvästä | riistäytyvistä |
| illatiivi | riistäytyvään | riistäytyviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | riistäytyvällä | riistäytyvillä |
| ablatiivi | riistäytyvältä | riistäytyviltä |
| allatiivi | riistäytyvälle | riistäytyville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | riistäytyvänä | riistäytyvinä |
| translatiivi | riistäytyväksi | riistäytyviksi |
| abessiivi | riistäytyvättä | riistäytyvittä |
| instruktiivi | – | riistäytyvin |
| komitatiivi | – | riistäytyvine |