riistäytyminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
riistäytyminen (38)
- teonnimi verbistä riistäytyä
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | riistäytyminen | riistäytymiset |
| genetiivi | riistäytymisen | riistäytymisten riistäytymisien |
| partitiivi | riistäytymistä | riistäytymisiä |
| akkusatiivi | riistäytyminen; riistäytymisen |
riistäytymiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | riistäytymisessä | riistäytymisissä |
| elatiivi | riistäytymisestä | riistäytymisistä |
| illatiivi | riistäytymiseen | riistäytymisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | riistäytymisellä | riistäytymisillä |
| ablatiivi | riistäytymiseltä | riistäytymisiltä |
| allatiivi | riistäytymiselle | riistäytymisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | riistäytymisenä (riistäytymisnä) |
riistäytymisinä |
| translatiivi | riistäytymiseksi | riistäytymisiksi |
| abessiivi | riistäytymisettä | riistäytymisittä |
| instruktiivi | – | riistäytymisin |
| komitatiivi | – | riistäytymisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | riistäytymise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
riistäytymis- | |