riistänyt
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
riistänyt
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä riistää
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | riistänyt | riistäneet |
| genetiivi | riistäneen | riistäneiden riistäneitten |
| partitiivi | riistänyttä | riistäneitä |
| akkusatiivi | riistänyt; riistäneen | riistäneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | riistäneessä | riistäneissä |
| elatiivi | riistäneestä | riistäneistä |
| illatiivi | riistäneeseen | riistäneisiin riistäneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | riistäneellä | riistäneillä |
| ablatiivi | riistäneeltä | riistäneiltä |
| allatiivi | riistäneelle | riistäneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | riistäneenä | riistäneinä |
| translatiivi | riistäneeksi | riistäneiksi |
| abessiivi | riistäneettä | riistäneittä |
| instruktiivi | – | riistänein |
| komitatiivi | – | riistäneine |