riippuva
Suomi[muokkaa]
Adjektiivi[muokkaa]
riippuva
- sellainen, joka riippuu, on riipuksissa
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈriːpːuʋɑ/
- tavutus: riip‧pu‧va
Etymologia[muokkaa]
- 1. partisiippi verbistä riippua akt.
Käännökset[muokkaa]
1. sellainen, joka riippuu
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: riippuvuus
Verbi[muokkaa]
riippuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä riippua
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | riippuva | riippuvat |
genetiivi | riippuvan | riippuvien (riippuvain) |
partitiivi | riippuvaa | riippuvia |
akkusatiivi | riippuva; riippuvan | riippuvat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | riippuvassa | riippuvissa |
elatiivi | riippuvasta | riippuvista |
illatiivi | riippuvaan | riippuviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | riippuvalla | riippuvilla |
ablatiivi | riippuvalta | riippuvilta |
allatiivi | riippuvalle | riippuville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | riippuvana | riippuvina |
translatiivi | riippuvaksi | riippuviksi |
abessiivi | riippuvatta | riippuvitta |
instruktiivi | – | riippuvin |
komitatiivi | – | riippuvine |