riippumaton
Suomi
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]riippumaton (34-C) (komparatiivi riippumattomampi, superlatiivi riippumattomin) (taivutus[luo])
- sellainen, joka tai mikä ei ole muista tai muusta riippuvainen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈriːpːuˌmɑt̪on/
- tavutus: riip‧pu‧ma‧ton
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | riippumaton | riippumattomat |
| genetiivi | riippumattoman | riippumattomien (riippumatonten) |
| partitiivi | riippumatonta | riippumattomia |
| akkusatiivi | riippumaton; riippumattoman |
riippumattomat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | riippumattomassa | riippumattomissa |
| elatiivi | riippumattomasta | riippumattomista |
| illatiivi | riippumattomaan | riippumattomiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | riippumattomalla | riippumattomilla |
| ablatiivi | riippumattomalta | riippumattomilta |
| allatiivi | riippumattomalle | riippumattomille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | riippumattomana (riippumatonna) |
riippumattomina |
| translatiivi | riippumattomaksi | riippumattomiksi |
| abessiivi | riippumattomatta | riippumattomitta |
| instruktiivi | – | riippumattomin |
| komitatiivi | – | riippumattomine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | riippumattoma- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
riippumaton- | |
Käännökset
[muokkaa]1. sellainen, joka tai mikä ei ole muista tai muusta riippuvainen
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Vastakohdat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adverbit: riippumattomasti
- substantiivit: riippumattomuus
Yhdyssanat
[muokkaa]Sanaliitot
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- riippumaton Kielitoimiston sanakirjassa
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]riippumaton
- yksikön akkusatiivimuoto sanasta riippumatto
- yksikön genetiivimuoto sanasta riippumatto