riidlema
Viro
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]riidlema (inf. riielda, yks.3. riidleb)
- torua vihaisesti, ripittää, antaa kuulla kunniansa, antaa satikutia
- Ema riidleb, kui pahandust teen. – Äiti toruu, jos teen pahojani.
- riidellä
- Miks te kogu aeg riidlete, miks te läbi ei saa? – Miksi te koko ajan riitelette, miksette te tule juttuun?
Taivutus
[muokkaa]| Taivutusmuotoja | |
|---|---|
| ma-infinitiivi | riidlema |
| da-infinitiivi | riielda |
| preesensin yksikön 3. persoona | riidleb |
| imperfektin yksikön 1. persoona | riidlesin |
| imperfektin yksikön 3. persoona | riidles |
| imperatiivin yksikön 3. persoona | riielgu |
| v-partisiippi | riidlev |
| nud-partisiippi | riielnud |
| preesensin passiivi | riieldakse |
| tud-partisiippi | riieldud |
- teemamuodot lihavoitu
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]- (riidellä) tülitsema