rihla

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Rihla Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rihla (9)

  1. tuliaseen piipun tai putken sisäpinnalla kulkeva loivasti kiertyvä ura, joiden tehtävänä on saattaa ammus pyörimään lentonsa aikana tarkkuuden parantamiseksi

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrihlɑ/
  • tavutus: rih‧la

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rihla rihlat
genetiivi rihlan rihlojen
(rihlain)
partitiivi rihlaa rihloja
akkusatiivi rihla;
rihlan
rihlat
sisäpaikallissijat
inessiivi rihlassa rihloissa
elatiivi rihlasta rihloista
illatiivi rihlaan rihloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rihlalla rihloilla
ablatiivi rihlalta rihloilta
allatiivi rihlalle rihloille
muut sijamuodot
essiivi rihlana rihloina
translatiivi rihlaksi rihloiksi
abessiivi rihlatta rihloitta
instruktiivi rihloin
komitatiivi rihloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rihla-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Liittyvät sanat[muokkaa]

rihlakko, rihlata, rihlaus

Yhdyssanat[muokkaa]

haulikkorihla

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • rihla Kielitoimiston sanakirjassa