rihla
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]rihla (9)
- tuliaseen piipun tai putken sisäpinnalla kulkeva loivasti kiertyvä ura, joiden tehtävänä on saattaa ammus pyörimään lentonsa aikana tarkkuuden parantamiseksi
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈrihlɑ/
- tavutus: rih‧la
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rihla | rihlat |
| genetiivi | rihlan | rihlojen (rihlain) |
| partitiivi | rihlaa | rihloja |
| akkusatiivi | rihla; rihlan |
rihlat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rihlassa | rihloissa |
| elatiivi | rihlasta | rihloista |
| illatiivi | rihlaan | rihloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rihlalla | rihloilla |
| ablatiivi | rihlalta | rihloilta |
| allatiivi | rihlalle | rihloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rihlana | rihloina |
| translatiivi | rihlaksi | rihloiksi |
| abessiivi | rihlatta | rihloitta |
| instruktiivi | – | rihloin |
| komitatiivi | – | rihloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rihla- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- rihla Kielitoimiston sanakirjassa