rientäminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
rientäminen (38)
- teonnimi verbistä rientää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rientäminen | rientämiset |
| genetiivi | rientämisen | rientämisten rientämisien |
| partitiivi | rientämistä | rientämisiä |
| akkusatiivi | rientäminen; rientämisen |
rientämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rientämisessä | rientämisissä |
| elatiivi | rientämisestä | rientämisistä |
| illatiivi | rientämiseen | rientämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rientämisellä | rientämisillä |
| ablatiivi | rientämiseltä | rientämisiltä |
| allatiivi | rientämiselle | rientämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rientämisenä (rientämisnä) |
rientämisinä |
| translatiivi | rientämiseksi | rientämisiksi |
| abessiivi | rientämisettä | rientämisittä |
| instruktiivi | – | rientämisin |
| komitatiivi | – | rientämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rientämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
rientämis- | |