riehaantua
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
riehaantua (52-J) (taivutus[luo])
- villiintyä
- Yleisö riehaantui viimeminuutin tasoitusmaalista.
- Mies riehaantui lentokoneessa ja pissasi matkustajien päälle. (iltalehti.fi)
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈrie̯hɑːnˌt̪uɑˣ/
- tavutus: rie‧haan‧tu‧a
Käännökset[muokkaa]
1. villiintyä
|
Liittyvät sanat[muokkaa]
Johdokset[muokkaa]
- substantiivit: rieha
- verbit: riehaannuttaa
Aiheesta muualla[muokkaa]
- riehaantua Kielitoimiston sanakirjassa