retuuttanut
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
retuuttanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä retuuttaa
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | retuuttanut | retuuttaneet |
genetiivi | retuuttaneen | retuuttaneiden retuuttaneitten |
partitiivi | retuuttanutta | retuuttaneita |
akkusatiivi | retuuttanut; retuuttaneen | retuuttaneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | retuuttaneessa | retuuttaneissa |
elatiivi | retuuttaneesta | retuuttaneista |
illatiivi | retuuttaneeseen | retuuttaneisiin retuuttaneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | retuuttaneella | retuuttaneilla |
ablatiivi | retuuttaneelta | retuuttaneilta |
allatiivi | retuuttaneelle | retuuttaneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | retuuttaneena | retuuttaneina |
translatiivi | retuuttaneeksi | retuuttaneiksi |
abessiivi | retuuttaneetta | retuuttaneitta |
instruktiivi | – | retuuttanein |
komitatiivi | – | retuuttaneine |