retale
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]retale (48)
- heittiö, kunniaton tai moraaliton henkilö
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈret̪ɑleˣ/
- tavutus: re‧ta‧le
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | retale | retaleet |
| genetiivi | retaleen | retaleiden retaleitten |
| partitiivi | retaletta | retaleita |
| akkusatiivi | retale; retaleen |
retaleet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | retaleessa | retaleissa |
| elatiivi | retaleesta | retaleista |
| illatiivi | retaleeseen | retaleisiin retaleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | retaleella | retaleilla |
| ablatiivi | retaleelta | retaleilta |
| allatiivi | retaleelle | retaleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | retaleena | retaleina |
| translatiivi | retaleeksi | retaleiksi |
| abessiivi | retaleetta | retaleitta |
| instruktiivi | – | retalein |
| komitatiivi | – | retaleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | retalee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
retalet- | |