resessiivinen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
resessiivinen (38)
- (perinnöllisyystiede) väistyvä: sellainen, joka tulee yksilössä näkyviin vain, jos kaikki alleelit ovat kyseisen ominaisuuden mukaisia
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈresessiːʋinen/
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | resessiivinen | resessiiviset |
| genetiivi | resessiivisen | resessiivisten resessiivisien |
| partitiivi | resessiivistä | resessiivisiä |
| akkusatiivi | resessiivinen; resessiivisen |
resessiiviset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | resessiivisessä | resessiivisissä |
| elatiivi | resessiivisestä | resessiivisistä |
| illatiivi | resessiiviseen | resessiivisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | resessiivisellä | resessiivisillä |
| ablatiivi | resessiiviseltä | resessiivisiltä |
| allatiivi | resessiiviselle | resessiivisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | resessiivisenä (resessiivisnä) |
resessiivisinä |
| translatiivi | resessiiviseksi | resessiivisiksi |
| abessiivi | resessiivisettä | resessiivisittä |
| instruktiivi | – | resessiivisin |
| komitatiivi | – | resessiivisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | resessiivise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
resessiivis- | |