reissu

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

reissu (1)[1]

  1. matka
    Hän teki pitkän reissun ulkomaille.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrei̯sːu/
  • tavutus: reis‧su

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi reissu reissut
genetiivi reissun reissujen
partitiivi reissua reissuja
akkusatiivi reissu;
reissun
reissut
sisäpaikallissijat
inessiivi reissussa reissuissa
elatiivi reissusta reissuista
illatiivi reissuun reissuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi reissulla reissuilla
ablatiivi reissulta reissuilta
allatiivi reissulle reissuille
muut sijamuodot
essiivi reissuna reissuina
translatiivi reissuksi reissuiksi
abessiivi reissutta reissuitta
instruktiivi reissuin
komitatiivi reissuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo reissu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

hukkareissu, linnareissu, reissumies, reissuvihko, ryyppyreissu

Idiomit[muokkaa]

  • olla reissun päällä
    1. olla matkoilla
  • reissussa rähjääntynyt

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • reissu Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 809, 835 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1