rehvastelija
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]rehvastelija (12)
- henkilö, joka rehvastelee
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rehvastelija | rehvastelijat |
| genetiivi | rehvastelijan | rehvastelijoiden rehvastelijoitten (rehvastelijain) |
| partitiivi | rehvastelijaa | rehvastelijoita |
| akkusatiivi | rehvastelija; rehvastelijan |
rehvastelijat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rehvastelijassa | rehvastelijoissa |
| elatiivi | rehvastelijasta | rehvastelijoista |
| illatiivi | rehvastelijaan | rehvastelijoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rehvastelijalla | rehvastelijoilla |
| ablatiivi | rehvastelijalta | rehvastelijoilta |
| allatiivi | rehvastelijalle | rehvastelijoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rehvastelijana | rehvastelijoina |
| translatiivi | rehvastelijaksi | rehvastelijoiksi |
| abessiivi | rehvastelijatta | rehvastelijoitta |
| instruktiivi | – | rehvastelijoin |
| komitatiivi | – | rehvastelijoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rehvastelija- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi rehvastella (vokaalivartalo rehvastele-→ j:n edellä rehvasteli-) + johdin -ja
Käännökset
[muokkaa]1. henkilö, joka rehvastelee
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- rehvastelija Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 271 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa