rehevyys
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]rehevyys (40)
- se, että on rehevä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈreheʋyːs/
- tavutus: re‧he‧vyys
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rehevyys | rehevyydet |
| genetiivi | rehevyyden | rehevyyksien |
| partitiivi | rehevyyttä | rehevyyksiä |
| akkusatiivi | rehevyys; rehevyyden |
rehevyydet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rehevyydessä | rehevyyksissä |
| elatiivi | rehevyydestä | rehevyyksistä |
| illatiivi | rehevyyteen | rehevyyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rehevyydellä | rehevyyksillä |
| ablatiivi | rehevyydeltä | rehevyyksiltä |
| allatiivi | rehevyydelle | rehevyyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rehevyytenä | rehevyyksinä |
| translatiivi | rehevyydeksi | rehevyyksiksi |
| abessiivi | rehevyydettä | rehevyyksittä |
| instruktiivi | – | rehevyyksin |
| komitatiivi | – | rehevyyksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | rehevyyde- | |
| vahva vartalo | rehevyyte- | |
| konsonantti- vartalo |
rehevyyt- | |
Etymologia
[muokkaa]sanan rehevä vartalosta rehev- ja suffiksista -yys
Käännökset
[muokkaa]1. se, että on rehevä
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- rehevyys Kielitoimiston sanakirjassa