reformointi
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈreforˌmoi̯nt̪i/
- tavutus: re‧for‧moin‧ti
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | reformointi | reformoinnit |
| genetiivi | reformoinnin | reformointien (reformointein) |
| partitiivi | reformointia | reformointeja |
| akkusatiivi | reformointi; reformoinnin |
reformoinnit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | reformoinnissa | reformoinneissa |
| elatiivi | reformoinnista | reformoinneista |
| illatiivi | reformointiin | reformointeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | reformoinnilla | reformoinneilla |
| ablatiivi | reformoinnilta | reformoinneilta |
| allatiivi | reformoinnille | reformoinneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | reformointina | reformointeina |
| translatiivi | reformoinniksi | reformoinneiksi |
| abessiivi | reformoinnitta | reformoinneitta |
| instruktiivi | – | reformoinnein |
| komitatiivi | – | reformointeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | reformoinni- | |
| vahva vartalo | reformointi- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]- verbi reformoida (vartalo reformoi- ) + johdin -nti
Käännökset
[muokkaa]1. reformoiminen
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- reformointi Kielitoimiston sanakirjassa