rausku

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Rausku Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

rausku (1)[1]

  1. lähellä pohjaa elävä ja pohjaliejussa maaten saalista vaaniva rustokala, jolla on litteä ruumis ja silmät "selkäpuolella"

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrɑu̯sku/
  • tavutus: raus‧ku

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rausku rauskut
genetiivi rauskun rauskujen
partitiivi rauskua rauskuja
akkusatiivi rausku;
rauskun
rauskut
sisäpaikallissijat
inessiivi rauskussa rauskuissa
elatiivi rauskusta rauskuista
illatiivi rauskuun rauskuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rauskulla rauskuilla
ablatiivi rauskulta rauskuilta
allatiivi rauskulle rauskuille
muut sijamuodot
essiivi rauskuna rauskuina
translatiivi rauskuksi rauskuiksi
abessiivi rauskutta rauskuitta
instruktiivi rauskuin
komitatiivi rauskuine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rausku-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Anagrammit[muokkaa]

arkuus, karuus, ruskua

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • rausku Kielitoimiston sanakirjassa

Viitteet[muokkaa]

  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 1