rausku
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]rausku (1)
- lähellä pohjaa elävä ja pohjaliejussa maaten saalista vaaniva rustokala, jolla on litteä ruumis ja silmät "selkäpuolella"
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈrɑu̯sku/
- tavutus: raus‧ku
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rausku | rauskut |
| genetiivi | rauskun | rauskujen |
| partitiivi | rauskua | rauskuja |
| akkusatiivi | rausku; rauskun |
rauskut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rauskussa | rauskuissa |
| elatiivi | rauskusta | rauskuista |
| illatiivi | rauskuun | rauskuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rauskulla | rauskuilla |
| ablatiivi | rauskulta | rauskuilta |
| allatiivi | rauskulle | rauskuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rauskuna | rauskuina |
| translatiivi | rauskuksi | rauskuiksi |
| abessiivi | rauskutta | rauskuitta |
| instruktiivi | – | rauskuin |
| komitatiivi | – | rauskuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rausku- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. lähellä pohjaa elävä ja pohjaliejussa maaten saalista vaaniva rustokala, jolla on litteä ruumis ja silmät "selkäpuolella"
Liittyvät sanat
[muokkaa]Anagrammit
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- rausku Kielitoimiston sanakirjassa