ranskalaistuva
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]ranskalaistuva (10)
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ranskalaistua
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ranskalaistuva | ranskalaistuvat |
| genetiivi | ranskalaistuvan | ranskalaistuvien (ranskalaistuvain) |
| partitiivi | ranskalaistuvaa | ranskalaistuvia |
| akkusatiivi | ranskalaistuva; ranskalaistuvan |
ranskalaistuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ranskalaistuvassa | ranskalaistuvissa |
| elatiivi | ranskalaistuvasta | ranskalaistuvista |
| illatiivi | ranskalaistuvaan | ranskalaistuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ranskalaistuvalla | ranskalaistuvilla |
| ablatiivi | ranskalaistuvalta | ranskalaistuvilta |
| allatiivi | ranskalaistuvalle | ranskalaistuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ranskalaistuvana | ranskalaistuvina |
| translatiivi | ranskalaistuvaksi | ranskalaistuviksi |
| abessiivi | ranskalaistuvatta | ranskalaistuvitta |
| instruktiivi | – | ranskalaistuvin |
| komitatiivi | – | ranskalaistuvine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
| heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
| vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
| konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} | |