rankkaava

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

rankkaava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä rankata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rankkaava rankkaavat
genetiivi rankkaavan rankkaavien
(rankkaavain)
partitiivi rankkaavaa rankkaavia
akkusatiivi rankkaava; rankkaavan rankkaavat
sisäpaikallissijat
inessiivi rankkaavassa rankkaavissa
elatiivi rankkaavasta rankkaavista
illatiivi rankkaavaan rankkaaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi rankkaavalla rankkaavilla
ablatiivi rankkaavalta rankkaavilta
allatiivi rankkaavalle rankkaaville
muut sijamuodot
essiivi rankkaavana rankkaavina
translatiivi rankkaavaksi rankkaaviksi
abessiivi rankkaavatta rankkaavitta
instruktiivi rankkaavin
komitatiivi rankkaavine