rankaisu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]rankaisu (2)
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rankaisu | rankaisut |
| genetiivi | rankaisun | rankaisujen rankaisuiden rankaisuitten |
| partitiivi | rankaisua | rankaisuita rankaisuja |
| akkusatiivi | rankaisu; rankaisun |
rankaisut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rankaisussa | rankaisuissa |
| elatiivi | rankaisusta | rankaisuista |
| illatiivi | rankaisuun | rankaisuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rankaisulla | rankaisuilla |
| ablatiivi | rankaisulta | rankaisuilta |
| allatiivi | rankaisulle | rankaisuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rankaisuna | rankaisuina |
| translatiivi | rankaisuksi | rankaisuiksi |
| abessiivi | rankaisutta | rankaisuitta |
| instruktiivi | – | rankaisuin |
| komitatiivi | – | rankaisuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rankaisu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |