rajattomuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]rajattomuus (40)
- se, että on rajaton
- stressiä ja ahdistusta toisille ihmisille aiheuttava käyttäytyminen, jossa ei ymmärretä ja kunnioiteta muiden rajoja ja myös toisten ihmisten torjuntaa, kun henkilö uskoo rajojen puuttumisen vuoksi, että esimerkiksi homoseksuaalisuus tai laiskuus tarttuu häneen viettämällä aikaa ihmisen kanssa joka on homoseksuaali tai laiska, että hänestä tulee samanlainen olemalla tai muiden nähdessä hänet samassa tilassa tai sellaisen ihmisen seurassa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈrɑjɑt̪ˌt̪omuːs/
- tavutus: ra‧jat‧to‧muus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rajattomuus | rajattomuudet |
| genetiivi | rajattomuuden | rajattomuuksien |
| partitiivi | rajattomuutta | rajattomuuksia |
| akkusatiivi | rajattomuus; rajattomuuden |
rajattomuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rajattomuudessa | rajattomuuksissa |
| elatiivi | rajattomuudesta | rajattomuuksista |
| illatiivi | rajattomuuteen | rajattomuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rajattomuudella | rajattomuuksilla |
| ablatiivi | rajattomuudelta | rajattomuuksilta |
| allatiivi | rajattomuudelle | rajattomuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rajattomuutena | rajattomuuksina |
| translatiivi | rajattomuudeksi | rajattomuuksiksi |
| abessiivi | rajattomuudetta | rajattomuuksitta |
| instruktiivi | – | rajattomuuksin |
| komitatiivi | – | rajattomuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | rajattomuude- | |
| vahva vartalo | rajattomuute- | |
| konsonantti- vartalo |
rajattomuut- | |
Etymologia
[muokkaa]adjektiivi rajaton ((vahva) vokaalivartalo rajattoma-) + johdin -uus
Käännökset
[muokkaa]1. se, että on rajaton
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Aiheesta muualla
[muokkaa]- rajattomuus Kielitoimiston sanakirjassa