railo
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]railo (1)
- jäähän ilmestyvä halkeama
- (kuvaannollisesti) ehdoton, ylittämätön ero tai eroavaisuus
- Raja railona aukeaa.
- Edessä Aasia, Itä.
- Takana Länttä ja Eurooppaa;
- varjelen, vartija, sitä. (Uuno Kailas)
- jäähän avattu väylä
- Jäänmurtaja teki viime yönä mantereen puolelle uuden railon.
- (geologia) halkeama
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈrɑi̯lo/
- tavutus: rai‧lo
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | railo | railot |
| genetiivi | railon | railojen |
| partitiivi | railoa | railoja |
| akkusatiivi | railo; railon |
railot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | railossa | railoissa |
| elatiivi | railosta | railoista |
| illatiivi | railoon | railoihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | railolla | railoilla |
| ablatiivi | railolta | railoilta |
| allatiivi | railolle | railoille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | railona | railoina |
| translatiivi | railoksi | railoiksi |
| abessiivi | railotta | railoitta |
| instruktiivi | – | railoin |
| komitatiivi | – | railoine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | railo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- adjektiivit: railoinen