rahakirstu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]rahakirstu (1)
- (historia) käteisen rahan säilyttämiseen käytetty arkku
- (kuvaannollisesti) varallisuus ja sen hallinta
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈrɑhɑˌkirst̪u/
- tavutus: ra‧ha‧kirs‧tu
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rahakirstu | rahakirstut |
| genetiivi | rahakirstun | rahakirstujen |
| partitiivi | rahakirstua | rahakirstuja |
| akkusatiivi | rahakirstu; rahakirstun |
rahakirstut |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rahakirstussa | rahakirstuissa |
| elatiivi | rahakirstusta | rahakirstuista |
| illatiivi | rahakirstuun | rahakirstuihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rahakirstulla | rahakirstuilla |
| ablatiivi | rahakirstulta | rahakirstuilta |
| allatiivi | rahakirstulle | rahakirstuille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rahakirstuna | rahakirstuina |
| translatiivi | rahakirstuksi | rahakirstuiksi |
| abessiivi | rahakirstutta | rahakirstuitta |
| instruktiivi | – | rahakirstuin |
| komitatiivi | – | rahakirstuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rahakirstu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]Idiomit
[muokkaa]- rahakirstun vartija
- varallisuutta hallinnoiva henkilö tai muu taho, varsinkin rahastonhoitaja tai valtiovarainministeri
Aiheesta muualla
[muokkaa]- rahakirstu Kielitoimiston sanakirjassa