radiovastaanotin

Suomi

Substantiivi

radiovastaanotin

1. radiolähetysten vastaanottamiseen käytettävä laite, arkikielessä radio, jossa antennin kautta saatu radiosignaali vahvistetaan ja siitä erotetaan siirretty informaatio, esimerkiksi ääni

Etymologia

yhdyssana sanoista radio ja vastaanotin

Käännökset

1. radiolähetysten vastaanottamiseen käytettävä laite

englanti: radio receiver, radio set espanja: radio m. ruotsi: radio, radiomottagare

saksa: Radioapparat m., Radiogerät n. venäjä: радиоприёмник

Liittyvät sanat

• radio, radioaalto, radiolähetin, radioasema, radiotaajuus
• televisiovastaanotin

Aiheesta muualla

• radiovastaanotin Kielitoimiston sanakirjassa