radiovastaanotin

Suomi

Substantiivi

radiovastaanotin

1. radiolähetysten vastaanottamiseen käytetty laite, arkikielessä radio, jossa antennin kautta saatu radiosignaali vahvistetaan ja siitä erotetaan siirretty informaatio, esim. ääni.

Etymologia

yhdyssana sanoista radio ja vastaanotin

Käännökset

1. radiolähetysten vastaanottamiseen käytetty laite

englanti: radio receiver, radio set espanja: radio m. ruotsi: radio, radiomottagare

saksa: Radioapparat m., Radiogerät n. venäjä: радиоприёмник

Liittyvät sanat

• radio. radioaalto, radiolähetin, radioasema, radiotaajuus