radikalisoituminen

Katso artikkeli Radikalisoituminen Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

radikalisoituminen (38)

prosessi, jossa yksilö tai ryhmä kehittää tai omaksuu radikaaleja tai äärimmäisiä poliittisia, sosiaalisia tai uskonnollisia asenteita ja uskomuksia sekä tarvittaessa hyväksyy vastaavan ideologian
edellisen lopputulos
(kemia) reaktio, jossa funktionaalinen ryhmä yhtyy vapaaseen radikaaliin siten, että lopputuloskin on vapaa radikaali

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	radikalisoituminen	radikalisoitumiset
genetiivi	radikalisoitumisen	radikalisoitumisten radikalisoitumisien
partitiivi	radikalisoitumista	radikalisoitumisia
akkusatiivi	radikalisoituminen; radikalisoitumisen	radikalisoitumiset
sisäpaikallissijat
inessiivi	radikalisoitumisessa	radikalisoitumisissa
elatiivi	radikalisoitumisesta	radikalisoitumisista
illatiivi	radikalisoitumiseen	radikalisoitumisiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	radikalisoitumisella	radikalisoitumisilla
ablatiivi	radikalisoitumiselta	radikalisoitumisilta
allatiivi	radikalisoitumiselle	radikalisoitumisille
muut sijamuodot
essiivi	radikalisoitumisena (radikalisoitumisna)	radikalisoitumisina
translatiivi	radikalisoitumiseksi	radikalisoitumisiksi
abessiivi	radikalisoitumisetta	radikalisoitumisitta
instruktiivi	–	radikalisoitumisin
komitatiivi	–	radikalisoitumisine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	radikalisoitumise-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	radikalisoitumis-

1., 2. ja 3. kaikki merkitykset

englanti: (brittienglantia) radicalisation, (amerikanenglantia) radicalization
espanja: radicalización f.
katalaani: radicalització f.
ruotsi: radikalisering