raakuminen
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
raakuminen (38)
- teonnimi verbistä raakua
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | raakuminen | raakumiset |
| genetiivi | raakumisen | raakumisten raakumisien |
| partitiivi | raakumista | raakumisia |
| akkusatiivi | raakuminen; raakumisen |
raakumiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | raakumisessa | raakumisissa |
| elatiivi | raakumisesta | raakumisista |
| illatiivi | raakumiseen | raakumisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | raakumisella | raakumisilla |
| ablatiivi | raakumiselta | raakumisilta |
| allatiivi | raakumiselle | raakumisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | raakumisena (raakumisna) |
raakumisina |
| translatiivi | raakumiseksi | raakumisiksi |
| abessiivi | raakumisetta | raakumisitta |
| instruktiivi | – | raakumisin |
| komitatiivi | – | raakumisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | raakumise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
raakumis- | |