Siirry sisältöön

raakimus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

raakimus (39)

  1. raakalainen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈrɑːkimus/
  • tavutus: raa‧ki‧mus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuotoyksikkömonikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi raakimus raakimukset
genetiivi raakimuksen raakimusten
raakimuksien
partitiivi raakimusta raakimuksia
akkusatiivi raakimus;
raakimuksen
raakimukset
sisäpaikallissijat
inessiivi raakimuksessa raakimuksissa
elatiivi raakimuksesta raakimuksista
illatiivi raakimukseen raakimuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi raakimuksella raakimuksilla
ablatiivi raakimukselta raakimuksilta
allatiivi raakimukselle raakimuksille
muut sijamuodot
essiivi raakimuksena raakimuksina
translatiivi raakimukseksi raakimuksiksi
abessiivi raakimuksetta raakimuksitta
instruktiivi raakimuksin
komitatiivi raakimuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo raakimukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
raakimus-

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]