röyhytä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

röyhytä (75) (taivutus)

  1. tuottaa runsaasti savua; tupruta, tupruttaa

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈrøy̯hyt̪æˣ/
  • tavutus: röy‧hy‧tä

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Johdokset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Verbi[muokkaa]

röyhytä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä röyhyttää
  2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä röyhyttää
  3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä röyhyttää