rötösteleminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]rötösteleminen (38)
- teonnimi verbistä rötöstellä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | rötösteleminen | rötöstelemiset |
| genetiivi | rötöstelemisen | rötöstelemisten rötöstelemisien |
| partitiivi | rötöstelemistä | rötöstelemisiä |
| akkusatiivi | rötösteleminen; rötöstelemisen |
rötöstelemiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | rötöstelemisessä | rötöstelemisissä |
| elatiivi | rötöstelemisestä | rötöstelemisistä |
| illatiivi | rötöstelemiseen | rötöstelemisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | rötöstelemisellä | rötöstelemisillä |
| ablatiivi | rötöstelemiseltä | rötöstelemisiltä |
| allatiivi | rötöstelemiselle | rötöstelemisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | rötöstelemisenä (rötöstelemisnä) |
rötöstelemisinä |
| translatiivi | rötöstelemiseksi | rötöstelemisiksi |
| abessiivi | rötöstelemisettä | rötöstelemisittä |
| instruktiivi | – | rötöstelemisin |
| komitatiivi | – | rötöstelemisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | rötöstelemise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
rötöstelemis- | |