röntti
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
röntti
- (murteellinen) rohkeus, uskallus
- Hänellä on rönttiä sanoa, että yleislakkouhka oli 'tarpeeton arvovaltakiista, jossa suunniteltu voimankäyttö oli täysin suhteetonta asian kokoon nähden'. (iltasanomat, 1996)
- Aika paljon pitää rönttiä olla että julkaisee tupla-cd:n näinä aikoina kun toiset julkaisevat yhden kappaleen streameja. (Riffi, 2020)
- ”Tämä rooli vaati näyttelijältä aika paljon rönttiä” (Petri Kotwica, SK 2007)
- (murteellinen, puhekieltä) kasvi (kokonaisena juurineen mullasta nostettuna); kanta, kara (hedelmän, marjan, vihanneksen syötäväksi kelpaamaton osa)
- Röntit vaihtoon ja kukkapenkki uusiksi (otsikko, TS)
- Mansikoista röntit pois ja puoliksi
- Kokonaisesta omenasta kairataan röntti pois ja tunneli täytetään pikakaurahiutale-kasvimargariini-fariinisokeri-kanelimössöllä. (korppihelteessä-blogi)
- ompun röntti = rontti
- (murteellinen, puhekieltä) paakku, kokkare, klöntti
- Sihtaa röntit pois.
- Myös ne tiskialtaan pohjalle jäävät, ällöttävät röntit kuuluu siivota. (Nakit ja Mutsi -blogi)
- ryökäle, retale, vetelys
- Mistäs nämä röntit ovat tulossa?
Etymologia[muokkaa]
luultavasti ruotsin strunt. Variantteja: rontti, runtti
Käännökset[muokkaa]
1. (murteellinen) rohkeus, uskallus
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |