räsähtäminen
 |
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
räsähtäminen (38)
- teonnimi verbistä räsähtää
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | räsähtäminen | räsähtämiset |
| genetiivi | räsähtämisen | räsähtämisten räsähtämisien |
| partitiivi | räsähtämistä | räsähtämisiä |
| akkusatiivi | räsähtäminen; räsähtämisen |
räsähtämiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | räsähtämisessä | räsähtämisissä |
| elatiivi | räsähtämisestä | räsähtämisistä |
| illatiivi | räsähtämiseen | räsähtämisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | räsähtämisellä | räsähtämisillä |
| ablatiivi | räsähtämiseltä | räsähtämisiltä |
| allatiivi | räsähtämiselle | räsähtämisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | räsähtämisenä (räsähtämisnä) |
räsähtämisinä |
| translatiivi | räsähtämiseksi | räsähtämisiksi |
| abessiivi | räsähtämisettä | räsähtämisittä |
| instruktiivi | – | räsähtämisin |
| komitatiivi | – | räsähtämisine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | räsähtämise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
räsähtämis- | |