räpättäjä

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

räpättäjä (10)

  1. (arkikieltä) henkilö, joka räpättää

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈræpæt̪ˌt̪æjæ/
  • tavutus: rä‧pät‧tä‧jä

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi räpättäjä räpättäjät
genetiivi räpättäjän räpättäjien
(räpättäjäin)
partitiivi räpättäjää räpättäjiä
akkusatiivi räpättäjä;
räpättäjän
räpättäjät
sisäpaikallissijat
inessiivi räpättäjässä räpättäjissä
elatiivi räpättäjästä räpättäjistä
illatiivi räpättäjään räpättäjiin
ulkopaikallissijat
adessiivi räpättäjällä räpättäjillä
ablatiivi räpättäjältä räpättäjiltä
allatiivi räpättäjälle räpättäjille
muut sijamuodot
essiivi räpättäjänä räpättäjinä
translatiivi räpättäjäksi räpättäjiksi
abessiivi räpättäjättä räpättäjittä
instruktiivi räpättäjin
komitatiivi räpättäjine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo räpättäjä-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]