pyyhe

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Pyyhe Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi[muokkaa]

Pyyhkeitä

Substantiivi[muokkaa]

pyyhe (48-D)

  1. tarkoitukseen soveltuvasta materiaalista, us. tekstiilistä tai paperista, valmistettu esine, jota käytetään pois pyyhkimiseen, kuivaamiseen tms.
  2. (arkikieltä) pyyheliina
    Ota pyyhe ja ala kuivat astioita.

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpyːheˣ/, [ˈpyːɦe̞ˣ]
  • tavutus: pyy‧he

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pyyhe pyyhkeet
genetiivi pyyhkeen pyyhkeiden
pyyhkeitten
partitiivi pyyhettä pyyhkeitä
akkusatiivi pyyhe;
pyyhkeen
pyyhkeet
sisäpaikallissijat
inessiivi pyyhkeessä pyyhkeissä
elatiivi pyyhkeestä pyyhkeistä
illatiivi pyyhkeeseen pyyhkeisiin
pyyhkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pyyhkeellä pyyhkeillä
ablatiivi pyyhkeeltä pyyhkeiltä
allatiivi pyyhkeelle pyyhkeille
muut sijamuodot
essiivi pyyhkeenä pyyhkeinä
translatiivi pyyhkeeksi pyyhkeiksi
abessiivi pyyhkeettä pyyhkeittä
instruktiivi pyyhkein
komitatiivi pyyhkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo pyyhkee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
pyyhet-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

astiapyyhe, froteepyyhe, kasvopyyhe, keittiöpyyhe, kosteuspyyhe, kylpypyyhe, käsipyyhe, paperipyyhe, pellavapyyhe, pyyhekangas, pyyhekuiva, pyyhekumi, pyyheliina, pyyhepaperi, saunapyyhe, talouspyyhe, tiskipyyhe, vieraspyyhe

Idiomit[muokkaa]

  • heittää pyyhe kehään — luovuttaa (peräisin nyrkkeilystä)
  • saada pyyhkeitä — saada moitteita

Aiheesta muualla[muokkaa]

  • pyyhe Kielitoimiston sanakirjassa