pystyvä
Suomi[muokkaa]
Verbi[muokkaa]
pystyvä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä pystyä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pystyvä | pystyvät |
| genetiivi | pystyvän | pystyvien (pystyväin) |
| partitiivi | pystyvää | pystyviä |
| akkusatiivi | pystyvä; pystyvän | pystyvät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pystyvässä | pystyvissä |
| elatiivi | pystyvästä | pystyvistä |
| illatiivi | pystyvään | pystyviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pystyvällä | pystyvillä |
| ablatiivi | pystyvältä | pystyviltä |
| allatiivi | pystyvälle | pystyville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pystyvänä | pystyvinä |
| translatiivi | pystyväksi | pystyviksi |
| abessiivi | pystyvättä | pystyvittä |
| instruktiivi | – | pystyvin |
| komitatiivi | – | pystyvine |
Aiheesta muualla[muokkaa]
- pystyvä Kielitoimiston sanakirjassa