pysäytyslyönti
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- (urheilu) lähinnä mailapeleissä käytettävä lyönti, jolla saadaan – tavallisesti voimakkaan alakierteen avulla – palloa eteenpäin vievä liike äkillisesti pysähtymään, millä pyritään estämään vastustajaa ehtimästä palauttamaan palloa sääntöjen puitteissa takaisin
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpysæy̯t̪ysˌlyø̯nt̪i/ tai /ˈpysæyt̪ysˌlyø̯nt̪i/
- tavutus: py‧säy‧tys‧lyön‧ti / py‧sä‧y‧tys‧lyön‧ti
Taivutus[muokkaa]
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | pysäytyslyönti | pysäytyslyönnit |
genetiivi | pysäytyslyönnin | pysäytyslyöntien (pysäytyslyöntein) |
partitiivi | pysäytyslyöntiä | pysäytyslyöntejä |
akkusatiivi | pysäytyslyönti; pysäytyslyönnin |
pysäytyslyönnit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | pysäytyslyönnissä | pysäytyslyönneissä |
elatiivi | pysäytyslyönnistä | pysäytyslyönneistä |
illatiivi | pysäytyslyöntiin | pysäytyslyönteihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | pysäytyslyönnillä | pysäytyslyönneillä |
ablatiivi | pysäytyslyönniltä | pysäytyslyönneiltä |
allatiivi | pysäytyslyönnille | pysäytyslyönneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | pysäytyslyöntinä | pysäytyslyönteinä |
translatiivi | pysäytyslyönniksi | pysäytyslyönneiksi |
abessiivi | pysäytyslyönnittä | pysäytyslyönneittä |
instruktiivi | – | pysäytyslyönnein |
komitatiivi | – | pysäytyslyönteine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | pysäytyslyönni- | |
vahva vartalo | pysäytyslyönti- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia[muokkaa]
Liittyvät sanat[muokkaa]
Synonyymit[muokkaa]
- (arkikieltä) stoppari
Aiheesta muualla[muokkaa]
- pysäytyslyönti Kielitoimiston sanakirjassa