pysäkki

Wikisanakirjasta

Suomi[muokkaa]

Substantiivi[muokkaa]

pysäkki (5-A)

  1. joukkoliikenteen kulkuneuvojen pysähtymispaikka matkustajien ottamista ja jättämistä varten

Ääntäminen[muokkaa]

  • IPA: /ˈpysækːi/, [ˈpysækːi]
  • tavutus: py‧säk‧ki

Taivutus[muokkaa]

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi pysäkki pysäkit
genetiivi pysäkin pysäkkien
(pysäkkein)
partitiivi pysäkkiä pysäkkejä
akkusatiivi pysäkki;
pysäkin
pysäkit
sisäpaikallissijat
inessiivi pysäkissä pysäkeissä
elatiivi pysäkistä pysäkeistä
illatiivi pysäkkiin pysäkkeihin
ulkopaikallissijat
adessiivi pysäkillä pysäkeillä
ablatiivi pysäkiltä pysäkeiltä
allatiivi pysäkille pysäkeille
muut sijamuodot
essiivi pysäkkinä pysäkkeinä
translatiivi pysäkiksi pysäkeiksi
abessiivi pysäkittä pysäkeittä
instruktiivi pysäkein
komitatiivi pysäkkeine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo pysäki-
vahva vartalo pysäkki-
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset[muokkaa]

Liittyvät sanat[muokkaa]

Yhdyssanat[muokkaa]

bussipysäkki, linja-autopysäkki, pikavuoropysäkki, pysäkkikatos, päätepysäkki, raitiovaunupysäkki, rautatiepysäkki

Aiheesta muualla[muokkaa]