pyromaani
Suomi[muokkaa]
Substantiivi[muokkaa]
- tuhopolttaja, henkilö, joka on häiriytyneesti viehtynyt tulipaloihin ja niiden sytyttelyyn
Ääntäminen[muokkaa]
- IPA: /ˈpyroˌmɑːni/
- tavutus: py‧ro‧maa‧ni
Taivutus[muokkaa]
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | pyromaani | pyromaanit |
| genetiivi | pyromaanin | pyromaanien (pyromaanein) |
| partitiivi | pyromaania | pyromaaneja |
| akkusatiivi | pyromaani; pyromaanin |
pyromaanit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | pyromaanissa | pyromaaneissa |
| elatiivi | pyromaanista | pyromaaneista |
| illatiivi | pyromaaniin | pyromaaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | pyromaanilla | pyromaaneilla |
| ablatiivi | pyromaanilta | pyromaaneilta |
| allatiivi | pyromaanille | pyromaaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | pyromaanina | pyromaaneina |
| translatiivi | pyromaaniksi | pyromaaneiksi |
| abessiivi | pyromaanitta | pyromaaneitta |
| instruktiivi | – | pyromaanein |
| komitatiivi | – | pyromaaneine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | pyromaani- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset[muokkaa]
1. tuhopolttaja, henkilö, joka on häiriytyneesti viehtynyt tulipaloihin ja niiden sytyttelyyn
|
Aiheesta muualla[muokkaa]
- pyromaani Kielitoimiston sanakirjassa
Viitteet[muokkaa]
- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5